Yleistä

Hyyryläisen sukuseura perustettiin Puolangalla 21.6.1987. Aloitteen asiasta oli tehnyt Hanna Lehtonen Helsingistä. Muut aktivistit löytyvät nimistä Mauno Hyyryläinen, Toivo Hyyryläinen ja Lauri Hyyryläinen. Yhdistys rekisteröitiin 14.2.1990. Sukuseura on kokoontunut Puolangalla 1987, Mäntyharjulla 1989, Vehkalahdella 1991, Paltamossa 1994, Tallinnassa 1997 ja Ristiinassa 2000. VII kokous on Hangossa 2003.

Seuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Seuran toimialueena on koko maa ja sen kotipaikka on Puolanka.

Papinpoika n:o 1 ja Vitikka n:o 2 kantakoditko?

Suvun lähtöpaikkana voitaneen pitää Hyyrylän kylää Mäntyharjulla. Numerotalot Papinpoika 1 ja Vitikkala 2 lienevät suvun kantapaikkoja 1500-luvulta. Hyyrylän kylät löytyvät myös Luumäeltä ja Hirvensalmelta. Samannimisiä taloryhmiä tavataan myös Mikkelistä ja Kangasniemeltä. 1500-luvun puolivälissä suku esiintyy Pellosniemen useissa neljännes- ja kymmenkunnissa. Sukua koskevasta kansan perimätiedosta on näyte SKS:n arkistossa: "Suonsalmen puolelta tulna kalamiehiä (Kilkin) Mikkolan rannalle ja viljelleet kaalia ja ovat olleet tervanpolttajia. Rakennukset laittaneet rannalle. Siitä Kilkin kylän asutus.

"Pärnämäen Kilkistä Hyyryläiset Kilkin kylään Hyyrylä-nimiseen torppaan." Perimätiedon on Mäntyharjun historian mukaan tallentanut maisteri Otto Hyyryläinen. 1890 O. A. Kallion mukaan sukua oli pelkästään Savossa 200-500 henkeä. Se oikeutti "toisen luokan savolaisten suursukujen arvoon." Savoon suku kulkeutui Vuoksenlaaksosta ja Karjalan kannaksellakin se tavataan. Nykyään sukua asuu eri puolilla Suomea ja myös ulkosuomalaisina.

Juuria tutkitaan

Kirkkoherra Toivo Hyyryläinen Yli-Iistä on selvittänyt suvun vaiheita Kainuun haaran osalta. Selvitys ulottuu 1500-luvun puoliväliin ja on koottu 4-sivuiseksi monisteeksi. Mauno Hyyryläinen Kajaanista ja Seppo Hyyryläinen Mäntyharjulta kartoittavat Hyyryläisyyden kytköksiä omilla kotiseuduillaan.